Edunvalvontavaltuutuksen avulla on mahdollista varautua tilanteeseen, jossa ei enää itse sairastumisen tai vammautumisen vuoksi kykene hoitamaan omia asioitaan vaan tarvitsee niihin muiden apua.
Edunvalvontavaltuutus annetaan laatimalla edunvalvontavaltakirja. Valtakirjassa tulee olla muun muassa:
- vähintään yksi valtuutettu eli henkilö, joka hoitaa valtuuttajan asioita, kun hän ei enää siihen itse pysty. Valtuutetun lisäksi valtakirjaan voidaan nimetä myös varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu.
- asiat, joita valtuutetulla on oikeus hoitaa.
Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka ymmärtää valtakirjan merkityksen. Kun henkilön terveydentila on heikentynyt sellaiseksi, ettei hän enää kykene ymmärtämään valtakirjan merkitystä, ei valtakirjaa voida enää tässä tilanteessa tehdä.
Miksi jokaisella kannattaisi olla edunvalvontavaltakirja?
Puolisosi, lapsesi, vanhempasi tai sisaresi eivät voi automaattisesti hoitaa asioitasi siinä tilanteessa, kun et itse enää niitä pysty hoitamaan. Jos edunvalvontavaltakirjaa ei ole tehty, etkä enää itse kykene huolehtimaan omista asioistasi, siinä tapauksessa viranomainen (Digi- ja väestötietovirasto) määrää sinulle edunvalvojan. Edunvalvoja maksaa vuosittain, tyypillisesti perusmaksu on 520 euroa/vuosi.
Jos et halua maksaa ylimääräisiä viranomaismaksuja ja haluat jonkun muun kuin viranomaisen asioidesi hoitajaksi, sinun pitää itse valtuuttaa henkilö siihen. Edunvalvontavaltakirja olisi hyvä olla jokaisella 18 vuotta täyttäneellä.
Kuinka voimme auttaa?
Laadimme asiakkaillemme muotovaatimukset täyttävän ja yksilöllisen tilanteen huomioivan edunvalvontavaltakirjan helposti ja asiantuntevasti. Asiakkaan halutessa laadimme valtuutetulle lisäksi erilliset, yksityiskohtaiset toimintaohjeet asioiden hoitamiseksi. Huolehdimme myös siitä, että asiakkaamme ymmärtävät laaditut asiakirjat ja niiden sisällön.